Ihmiset stressaavat
helposti juhlapäivien vietosta. Vaikka nuorempi täti yrittää
tietoisesti välttää sitä, tuntee hänkin yleensä edes vähän
painetta viettää juhlapäivät yleisesti hyväksytyllä tavalla.
Esimerkiksi vappuna hänen viiteryhmässään yleisesti hyväksyttävää
on hilluminen kaupungilla, juhlissa ja baarissa. Täti toki pitää
siitäkin, mutta jos mikä tahansa vivahtaa yhtään täytymiselle,
hänen sisäinen uhmaikäisensä pääsee heti valloilleen. Onks
pakko jos ei haluu?
Vappu nykyisellään on
monen perinteen summa
eli konsulttikielellä klusteri. Vapun nimi on peräisin
Valborga-nimiseltä pyhimykseltä. Kevään vaihtumista kesäksi on
kuitenkin juhlittu samoihin aikoihin jo ennen kristillistä
kalenteriakin. Esimerkiksi karja on päästetty laitumelle näihin
aikoihin. Vappu on myös työväenliikkeen juhla ja Suomessa
yleisemmin suomalaisen työn päivä. Myös opiskelijat viettävät
vappua omana juhlanaan.
Vappuun kuuluu siis
monenlaista tilpehööriä. On naamareita, serpentiinejä, pillejä,
ilmapalloja, haalareita, ylioppilaslakkeja, lippuja ja vaikka mitä.
Vappuna syödään esimerkiksi nakkeja, perunasalaattia ja silliä.
En ole koskaan maistanut niitä, mutta ne eivät oikein kuulosta
minun makuni mukaisilta. Makoisampia vappuruokia sen sijaan ovat
munkit ja sima, vaikka niitäkään ei yleensä tarjoilla hevosille.
Kuivuneita munkkeja olen kyllä joskus saanut. Ne olivat melkein yhtä
hyviä kuin ruisleipä. Simaakin joisin hyvin suurella
todennäköisyydellä, mutta kukaan ei ole koskaan tarjonnut. Vinkki,
vinkki – voisitte kokeilla!
Vappu on historiansa
takia myös poliittinen juhla. Politiikkaan taas liittyvät jollain
tavalla eri värit. Hevosena en oikein ymmärrä, mistä siinä on
kysymys. Me hevosethan erotamme lähinnä vihreän ja keltaisen
sävyjä, koska niillä on eniten merkitystä kasvissyöjän
ravinnonhankinnassa. Muut värit ovat meille aika lailla yksi ja
sama.
Keltavihreä värimaailma |
Ihmisten värinäkö
on erilainen. Heidän mielestään punainen ja sininen eivät ole
yhtään sama. Tosin ihmisilläkin värien erottelu on sikäli
satunnaista, että joidenkin mielestä sinisellä ja punaisella ei
enää nykyään ole mitään merkitystä ja että
vastakkainasettelun aika on ohi. Niiden välillä on pari erilaista
vihreää ja muitakin värejä. Varsinkin vaaleampi vihreäkin on
hankala. Yksien mielestä se on ihan punaista ja toisten mielestä
taas sinistä. Sitten on vielä sinikeltaisia, jotka ovatkin
erityisen sinivalkoisia. Ota tästä sitten selvää pelkästään
kahdella tappisolulla, huh.
Vappuna nämä
värikysymykset ovat kuitenkin vahvasti esillä. Vapun päivänä
kaupungilla jaetaan esimerkiksi erivärisiä ilmapalloja, mutta ei
kannata haaveilla keräävänsä samaan nippuun kaikenvärisiä. Se
herättää pahennusta. Pitää tehdä valintoja ja pysytellä
tiukasti yhdessä värissä. Paitsi jos sattuu löytämään jo
valmiiksi sateenkaarivärisiä. Se menee jotenkin näin: ”Kenen
joukoissa seisot, kenen ilmapalloa kannat?”
Eri väreihin liittyy
myös erilaisia lauluja. Minulta menee jo tosi yli hilseen, miten
laulut muka voivat olla jonkun värisiä. Mutta ihmiset näköjään
näkevät värejä myös korvillaan. Yleensä kuitenkin punaisten
laulujen tahdissa on helpompi marssia.
Marssiminenhan on tarmokasta käyntiä ilman että tahti sekoaa
töltiksi. Sitä hevosilta toivotaan. Siitä huolimatta niistä ei
ole tullut mitään hevosmaailman hittejä. Luultavasti koska niissä
on myös aika vaikeita asioita kuten kapitalismi ja proletaari ja
vallankumous. En tiedä, mitä ne ovat.
Suosikkilauluni on
se, joka alkaa ”Eespäin,
eespäin”. Se sopii minulle hyvin, koska menen luonnostani
rivakasti eespäin. Lisäksi se on helppo ymmärtää. Se kertoo
maastoratsastuslenkistä. Laulu on vähän hassu, koska siinä ollaan
jostain syystä liikkeellä yöllä ja odotetaan aamua. Se on myös
aika surullinen. Osa hevosista on niin väsyneitä, että he ovat
uupuneet tielle. Minulle ei ole koskaan käynyt niin kurjasti.
Ilmeisesti myös gepardileijonat ovat hyökänneet, ja osa
laumasta on jo kaatunut taistoissa. Parempi olla varuillaan
maastossa, ettei pääse käymään noin ikävästi! Alun
jännityksestä huolimatta laulun loppu on kuitenkin onnellinen:
Lopuksi päästään tielle, jolla ruusutkin kukkivat. Kuulostaapa
herkulliselta!
Edellä esitetyt
vappujuhlinnat eivät tänä vuonna koskettaneet nuorempaa tätiä.
Hän sai kerrankin hyvällä omatunnolla olla suunnittelematta
vapuksi yhtään mitään. Pääasia on päivystää minun
varsomistilannettani. Eilen tissit olivat kuitenkin taas kutistuneet.
Oli niin kylmä ilma, että ajattelin odotella rauhassa. Olin myös
viime päiviä virkeämpi ja halusin vähän juosta. Tein jopa pienen
vappuiloittelun loikkimalla muutaman pukkilaukkapompun. Mahakin pysyi
mukana. Katsotaan varsomista uudestaan loppuviikosta.
Hauskaa vappua
lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti