Juoksuaika (eli tätien kouluttamisen jatkokurssi)

Opetin Eerolle perusasiat tätien kouluttamisesta jo heti pienenä. (Mikäli ne eivät ole lukijoilla tuoreessa muistissa, ne voi kerrata täältä.) Koska tädit ehtivät olla Eeron koulutettavina aika harvoin, he joutuvat edelleen osittain pysymään perusasioissa. Lisäksi tätien oppimiskyvyn takia samoja asioita joutuu opettelemaan eri ympäristöissä. Vaikka taluttaminen sujuu loistavasti tallin pihapiirissä, maneesi tai kenttä ovat silti uusia oppimisympäristöjä.

Tutustumista oppimisympäristön haasteellisiin elementteihin

Nyt kun Eerosta on kasvanut jo noinkin iso poika, on kuitenkin aika ottaa koulutuksessa askel eteenpäin. Olen kuullut tätien puhuvan myös varsanäyttelyistä. Näyttelyitä on tulossa toukokuussa sekä uudestaan syksyllä, ja niitä varten tätien on opeteltava monenlaisia asioita. Esimerkiksi kävelemisen lisäksi juoksemaan siististi vierellä. Jos tädit tempoilevat ja meinaavat karata, tuomarit eivät pysty keskittymään pääasiaan eli varsojen liikkeiden arvosteluun.

Äitikin seuraa koulutusprosessin etenemistä tarkasti

Siispä pari viikkoa sitten Eero kävi kentällä harjoittelemassa näyttelytaluttamista nuoremman tädin kanssa. Näyttelytaluttamisen erikoisuutena on, että siinä käännytään aina tädistä poispäin. Tavallisestihan täti on helppo kääntää menemällä hänen eteensä, jolloin hän luontaisesti muuttaa liikkumissuuntaansa. Kun taas kääntyy tädistä poispäin, täti jää helposti jälkeen. Silloin täti lajityypilliseen tapaansa yleensä vetää narusta, mikä on epämukavaa. Siksi kannattaa olla tarkkana ja kävellä riittävän rauhallisesti, että täti pysyy lavan etupuolella. Tässä harjoituksessa tädillä on ikävä taipumus myös huitoa naaman edessä, mutta hän lopettaa sen omia aikojaan, kunhan kääntyy kauemmas.

Ihan selvästi isänsä poika

Rentous on tärkeää koulutustilanteessa

Koska näyttelyissä esitetään myös juoksua, kokeili Eero sitäkin. Se vaatii vielä hiukan enemmän harjoittelua. Eero innostui juoksemisesta niin, että loikki ravin joukkoon laukkaa ja muita lennokkaita liikkeitä, joissa nuorempi täti ei tietenkään meinannut pysyä ollenkaan mukana. Lopulta Eero onneksi malttoi myös ravata, ja tätikin tuli oikein mallikelpoisesti rinnalla.

Täti ei meinaa pysyä mukana

Joko laukataan?!?

Mallikasta ravia

Kuten tavallista täti haluaa myös seisoskella pitkiä aikoja paikallaan. Eero on selvästi tullut minuun siinä, että hänen mielestään se on tyhmää. Tylsäää-ää-ää. Fiksuna poikana hän on kuitenkin huomannut sen olevan hyvä tapa saada täti antamaan namia. Kun seisoo rauhallisesti, täti ehtii hyvin kaivella taskujaan.

Eiks voitais mennä jo?

Okei sit, jos saan namia.

Minä itse olen muuten päässyt nuoremman tädin kouluttamisessa sen verran pidemmälle, että olen opettanut hänet kulkemaan vapaana ilman narua. Siinä lajissa on omat niksinsä, joista voin kertoa lisää joskus toiste, ehkä ihan kuvien kanssa.

*****

PS Juuri kun olin eilen sanonut, etten ole mikään lumiaurafeministi, tuli tänään eteen välttämätön auraustilanne. 

Minun oli tarkoitus viedä nuorempi täti tarhasta talliin. Olin saanut hänet jo portille mutten vielä narun päähän. Ja siis porttikin oli vielä kiinni. Silloin takapuolellani ihan rauhassa seisoskellut pieni punainen tamma liikahti ja minä jouduin paniikkiin. Täti ehti huomata, että minulla silmät pyörivät päässä. Suoritin juuri vaativaa todennäköisyyslaskentaa, onko pienempi paha saada pienen punaisen hampaat persuksiin vai juosta vapauteen yli tädin ja läpi sähköpeikkojen. Tädin seuraava havainto on, että hän makasi maassa parin metrin päässä ja porttilanka oli räjähtänut atomeiksi.

Tädin mielestä käyttäydyin tyhmästi. Hän oli aika vihainen ja häntä sattui olkapäähän, koska hötäkässä kavio luultavasti osui siihen. Omasta mielestäni käyttäydyin olosuhteisiin nähden varovaisesti, koska en kuitenkaan astunut ollenkaan tädin päälle vaikka hän oli ihan minun tielläni. Hässäkästä huolimatta vein tädin kentälle laukkaamaan ja maastoon kävelemään. Meillä oli oikein mukavaa, eikä täti ollut jälkikäteen enää yhtään huonolla tuulella. Olkapää on turvoksissa muttei enää kovin kipeä.