Västäräkistä vähäsen

Töyhtöhyyppä - Vanellus vanellus

Nuorempi täti näki tänään tämän kevään ensimmäisen västäräkin. Minä olen nähnyt töyhtöhyyppiä pellolla jo pari viikkoa. Minähän olen aika kiinnostunut linnuista. Edellisen täysihoitolan emäntä näki minut kerran tarhassa katselemassa kurkiauraa. Olin tähystellyt sitä kaula pitkänä, vaikka muut tammat keskittyivät syömiseen. Kurkiaura on muuten helppo huomata ja tunnistaa, koska kurjet huutavat lentäessään omaa nimeään – tosin italiaksi tai latinaksi: Gruu-gruus-gruuuus. Ei uskoisi, että ovat niin kielitaitoista sakkia. Toisaalta muuttomatkoilla tietysti oppii kieliä ihan luonnostaan.

Viime keväänä ilmoitin nuoremmalle tädille pääskysten saapuneen. Olin silloin väliaikaisesti vieraalla tallilla treenattavana ja vein tädin kävelylle. Jouduin vieraan paikan takia olemaan aika tarkkana, koska en vielä ollut ihan varma, pesikö sillä seudulla gepardileijonia. Täti alkoi kuitenkin ihmetellä, miksi tuijotin taivaalle. Sitten hänkin lopulta hoksasi, että pääskysethän siellä lensivät ympäriympäriympäri. Onneksi ihmisillä on hevosia apunaan luonnon havainnoinnissa.

Taraxacum officinale
(Köhler 1887)

Lintubongausta enemmän olen kuitenkin keskittynyt ruohobongaukseen, mutta tulokset tältä keväältä ovat edelleen heikkoja. Eilen sain maistaa muutaman vihreän lehden kentän vierestä. En millään malta odottaa ruohoa, voikukkia ja puiden lehtiä!

Olen opettanut nuoremman tädinkin havainnoimaan tarkasti ympäristöstä kaiken ravinnoksi kelpaavan. (Tosin vanhempi täti oli tehnyt asiassa melko hyvän pohjatyön jo ennen minua, eikä minun tarvinnut kuin hiukan hienosäätää.) Siksi hän huomaa nykyisin yhtä ja toista mielenkiintoista yhdentekevissä pusikoissa. Esimerkiksi takapihansa kaupunkipöpeliköstä täti on adoptoinut raparperikasvuston ja karviaismarjapensaan. Tänään hän kävi katsomassa, mitä niille kuuluu. Muutama punainen nykerö pilkotti jo maasta, ja karviainenkin oli silmuilla. Siitä hyvästä hän tunsi suurta ylpeyttä itsestään sissiviljelijänä, vaikkei todellisuudessa ole laittanut tikkua ristiin niiden kasvatuksessa vaan ainoastaan korjannut satoa.

Minun kevätvalmisteluni ovat siinä vaiheessa, että hokit otettiin eilen pois. Tässä vaiheessa tiineyttä ei enää kannata käyttää piikkikorkoja. Tissien kasvuvaiheesta päätellen varsa pysyttelee mahassa varmaankin vielä pari viikkoa. Ensi viikolla jalkahoitajasetä tulee kuitenkin ottamaan kengät kokonaan pois, koska varsan kanssa on kuulemma turvallisempaa olla paljain varpain.