Huomionosoituksia

Varsalla oli tänään neliviikkoispäivä. Tädit ovat viime viikon aikana päättäneet hänelle myös lempinimen. Häntä puhutellaan nyt Eeroksi. Hän ei tosin vielä tunne nimeään. Onneksi minä tunnen omani. Kun tädit huutelevat minua laitumella, tulen vastaan ja varsa tietysti tulee perässä. Kun tädit huutelevat nyt nimeltä meitä molempia, Eerokin varmasti oppii oman nimensä.

Eero on ihmisten nimi. Minusta oli aluksi vähän outoa, että varsalla on ihmisten nimi. Vähän niin kuin joku ihminen antaisi lapselleen nimeksi Rekku tai Tessu. Mutta olen alkanut tottua siihen. Sitä paitsi minuakin sanottiin aiemmin Samanthaksi, ja sekin on ihmisten nimi. Kylläkin ulkomaalaisten ihmisten. Lisäksi olen kerran tavannut yhden Eero-nimisen sedän. Hän mittasi ja katseli minua missikisoissa. Hän on kuulemma hevosten missikisoissa vähän kuin Makus-Eino ihmisten missikisoissa, paitsi ei yhtään niljakas. Minulle jäi hänestä oikein hyvät muistot. Tädit ovat lisäksi käyneet kuuntelemassa hänen esitelmiään ja huuliharpunsoittoaan suomenhevosten jalostusseminaareissa. He arvostavat hänen asiantuntemustaan hyvin paljon. Loppujen lopuksi Eero on siis oikein hyvä valinta.

Koska varsalla kerran on virallinen henkilöllisyys, hän on alkanut saada myös postia. Eero ja minä saimme yhteisen huomionosoituksen, jossa toivoteltiin onnea meille molemmille. Kortista on kuva alla. Eikös olekin hieno! Sen on askarrellut eräs tätien sukulaistyttö, josta on tulossa innokas hevostyttö. Toivottavasti hän pääsisi myös tervehtimään minua ja varsaa.

Paljon onnea!

Eerolle on myös tehty oma vakuutus, ja hän on saanut sen maksulaput. En kovin hyvin tiedä, mitä vakuutus tarkoittaa, mutta tätien mielestä se on tärkeä juttu. Se ei kuitenkaan ole mitään syötävää, joten en ole viitsinyt perehtyä tarkemmin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että se liittyy jotenkin eläinlääkäreihin ja muuhun kurjaan. Minullakin on vakuutus, mutta sitä ei ole onneksi vielä tarvittu mihinkään. Minusta on outo ajatus, että hankitaan jotain, jonka toivotaan jäävän mahdollisimman tarpeettomaksi. Jätän tämän asian suosiolla tädeille.

Nuoremmalla tädillä oli vastikään merkkipäivä. Hän sai vanhemmalta tädiltä lahjaksi taas yhden kirpputoriaarteen eli tällä kertaa patsaan. Siinä on tamma, varsa ja täti. Niistä kukaan ei kylläkään näytä yhtään minulta, Eerolta tai nuoremmalta tädiltä, mutta se on silti hurjan hieno.

Villit ja vapaat