sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Joka päivä on temppu uus'

Varsa kehittyy hurjan nopeasti ja oppii jotain uutta joka päivä. Tässä vaiheessa täti ei millään pysty pitämään blogia reaaliaikaisena. Eiliset kuvat varsasta ovat seuraavana päivänä auttamatta aivan last season.
Huomio! Mikäli blogin lukijoissa on politiikan parissa puuhailevia henkilöitä, nyt tarkkana: Havaittuaan synnytyksen jälkeiseen ajankäyttöön liittyvät ongelmat täti lupaa seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestää ehdokasta ja/tai puoluetta, joka ajaa lakisääteistä parin viikon tätiysvapaata hevoskasvattajille. Koska tätien jaksaminen on minunkin sydäntäni lähellä oleva asia, lupaudun kampanjaeläimeksi ihan ilmaiseksi.
Monet vieraammat tädit ovat käyneet tervehtimässä minua ja tutustumassa varsaan. Olen suhtautunut myös vieraisiin ihan luottavaisesti ja antanut vieraampien tätien jopa olla minun tai varsan talutettavana. Varsa on jo muuten oppinut hienosti taluttamaan ihmisiä tallista tarhaan tai tarhasta talliin. Ihan ensimmäisinä päivinä ihmisten piti vielä hiukan tuuppia häntä pyllystä, mutta nyt hän osaa jo kuljettaa ihmiset ihan oikein riimussa. Varmuuden vuoksi naru laitetaan vielä riimuun kiinnittämisen lisäksi kaulan ympärille, niin ihmiset pysyvät hänen kanssaan helpommin samassa kulkusuunnassa.
Vieraat tädit ovat myös ottaneet paljon valokuvia varsasta. Varsasta on nähtävästi tulossa lapsimalli. Se on vähän yllättävä uravalinta minun luonnonmukaiseen perinnebiotooppinuoruuteeni verrattuna, mutta toisaalta hänessä on pitkine säärineen selvää malliainesta. Olenhan sitä paitsi antanut varsalle vapaat kaviot toteuttaa omia taipumuksiaan elämässä. Hän pääsikin heti ensi yrittämällä viikon kansikuvapojaksi Sininiitty-galleriaan: http://sintuh.1g.fi/blog/44/Viikon++kuva+%28vko+20%29:+orivarsa/ Sininiitty-kuvia on lähiaikoina tulossa lisää.
Ensimmäisellä elinviikolla varsan päivä vastaa melkein kokonaista vuotta ihmisenpoikasten kehityksessä. Päivän ikäisenä varsa osasi kävellä ja tapaili laukka-askeleita. Ihmisellä juoksuaskeliin asti pääsemisessä kuluu yli vuosi. Neljävuotias lapsi osaa juosta ja hyppiä ja opettelee tasapainoilua yhdellä jalalla. Nelipäiväisenä varsa opetteli laukkaspurtteja ja pukkihyppyjä sekä harjoitteli rapsuttamaan korvantakustaan takajalalla. Erika sattui kameran kanssa paikalle näihin harjoituksiin:
Kiihtyy
Poinks poinks. Kaikki jalat mukana.
Äidin ympäri
"Kato mutsi! Kahdella jalalla!"
Eskari-ikäiset lapset harjoittelevat mielellään erilaisia temppuja. Viiden päivän iässä myös varsa oppi kuopimaan etujaloilla. Siitä ilosta hän kuopi koko huoneiston lattiapehmikkeet ylösalaisin. Kun sain heiniä ja tuoretta ruohoa, hän kuopi myös ne ympäriinsä. En oikein tiennyt, miten siihen olisi pitänyt suhtautua. Minun mielestäni ruoalla ei saisi leikkiä, mutten osannut komentaa varsaa poiskaan. Kuusipäiväisenä varsa taas oppi vaihtamaan laukkaa ja tekikin tarhassa tosi äkkinäisiä kiemuroita. Hän myös halusi varmistaa, että huomaan varmasti hänen taitavat temppunsa, joten yleensä hän teki kaikkein hienoimman kiepsahdusloikkansa juuri minun heinäkasassani. Tädit olivat iloisia, että varsa osoittaa selviä taipumuksia kiemuraratsastukseen. Minusta heinäkasa ei ole mikään catwalk.
Olen muuten palautunut synnytyksen jälkeen melko lailla takaisin entisiin mittoihini. Suunnilleen 150 kiloa hävisi tuosta vain hups. Jaloissa tuntuu taas ihan kevyeltä. Moni ihmisäiti olisi tästä painonpudotuksesta kateellinen. Vatsa on huvennut lähes kokonaan ja selkälihaksetkin alkavat pikkuhiljaa palautua entiselleen. Olen tehnyt varsan kanssa äiti–lapsi-jumppaa. Varsa nimittäin kulkee vähän väliä minun mahani alta, ja joudun vetämään vatsaa sisään. Varsinkin jos hän pukittelee juuri mahan alla. Ja niin kuin minä kuvittelin mahani saavan olla rauhassa, kun varsa lopulta tuli ulos. Väärin luultu, näköjään.
Kiinteytyneet linjat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti