Varsa kehittyy hurjan
nopeasti ja oppii jotain uutta joka päivä. Tässä vaiheessa täti
ei millään pysty pitämään blogia reaaliaikaisena. Eiliset kuvat
varsasta ovat seuraavana päivänä auttamatta aivan last
season.
Huomio! Mikäli blogin lukijoissa on politiikan parissa puuhailevia henkilöitä, nyt tarkkana: Havaittuaan synnytyksen jälkeiseen ajankäyttöön liittyvät ongelmat täti lupaa seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestää ehdokasta ja/tai puoluetta, joka ajaa lakisääteistä parin viikon tätiysvapaata hevoskasvattajille. Koska tätien jaksaminen on minunkin sydäntäni lähellä oleva asia, lupaudun kampanjaeläimeksi ihan ilmaiseksi.
Monet vieraammat tädit
ovat käyneet tervehtimässä minua ja tutustumassa varsaan. Olen
suhtautunut myös vieraisiin ihan luottavaisesti ja antanut
vieraampien tätien jopa olla minun tai varsan talutettavana. Varsa
on jo muuten oppinut hienosti taluttamaan ihmisiä tallista tarhaan
tai tarhasta talliin. Ihan ensimmäisinä päivinä ihmisten piti
vielä hiukan tuuppia häntä pyllystä, mutta nyt hän osaa jo
kuljettaa ihmiset ihan oikein riimussa. Varmuuden vuoksi naru laitetaan vielä
riimuun kiinnittämisen lisäksi kaulan ympärille, niin ihmiset
pysyvät hänen kanssaan helpommin samassa kulkusuunnassa.
Vieraat tädit ovat myös
ottaneet paljon valokuvia varsasta. Varsasta on nähtävästi tulossa
lapsimalli. Se on vähän yllättävä uravalinta minun
luonnonmukaiseen perinnebiotooppinuoruuteeni verrattuna, mutta
toisaalta hänessä on pitkine säärineen selvää malliainesta.
Olenhan sitä paitsi antanut varsalle vapaat kaviot toteuttaa omia taipumuksiaan elämässä. Hän pääsikin
heti ensi yrittämällä viikon kansikuvapojaksi
Sininiitty-galleriaan:
http://sintuh.1g.fi/blog/44/Viikon++kuva+%28vko+20%29:+orivarsa/ Sininiitty-kuvia on lähiaikoina tulossa lisää.
Ensimmäisellä
elinviikolla varsan päivä vastaa melkein kokonaista vuotta
ihmisenpoikasten kehityksessä. Päivän ikäisenä varsa osasi
kävellä ja tapaili laukka-askeleita. Ihmisellä juoksuaskeliin asti
pääsemisessä kuluu yli vuosi. Neljävuotias lapsi osaa juosta ja
hyppiä ja opettelee tasapainoilua yhdellä jalalla. Nelipäiväisenä
varsa opetteli laukkaspurtteja ja pukkihyppyjä sekä harjoitteli
rapsuttamaan korvantakustaan takajalalla. Erika sattui kameran kanssa paikalle näihin harjoituksiin:
Kiihtyy |
Poinks poinks. Kaikki jalat mukana. |
Äidin ympäri |
"Kato mutsi! Kahdella jalalla!" |
Eskari-ikäiset lapset
harjoittelevat mielellään erilaisia temppuja. Viiden päivän iässä
myös varsa oppi kuopimaan etujaloilla. Siitä ilosta hän kuopi koko
huoneiston lattiapehmikkeet ylösalaisin. Kun sain heiniä ja
tuoretta ruohoa, hän kuopi myös ne ympäriinsä. En oikein tiennyt,
miten siihen olisi pitänyt suhtautua. Minun mielestäni ruoalla ei
saisi leikkiä, mutten osannut komentaa varsaa poiskaan.
Kuusipäiväisenä varsa taas oppi vaihtamaan laukkaa ja tekikin
tarhassa tosi äkkinäisiä kiemuroita. Hän myös halusi varmistaa,
että huomaan varmasti hänen taitavat temppunsa, joten yleensä hän
teki kaikkein hienoimman kiepsahdusloikkansa juuri minun
heinäkasassani. Tädit olivat iloisia, että varsa osoittaa selviä
taipumuksia kiemuraratsastukseen. Minusta heinäkasa ei ole mikään catwalk.
Olen muuten palautunut
synnytyksen jälkeen melko lailla takaisin entisiin mittoihini.
Suunnilleen 150 kiloa hävisi tuosta vain hups. Jaloissa tuntuu taas
ihan kevyeltä. Moni ihmisäiti olisi tästä painonpudotuksesta
kateellinen. Vatsa on huvennut lähes kokonaan ja selkälihaksetkin alkavat
pikkuhiljaa palautua entiselleen. Olen tehnyt varsan kanssa
äiti–lapsi-jumppaa. Varsa nimittäin kulkee vähän väliä minun
mahani alta, ja joudun vetämään vatsaa sisään. Varsinkin jos hän
pukittelee juuri mahan alla. Ja niin kuin minä kuvittelin mahani
saavan olla rauhassa, kun varsa lopulta tuli ulos. Väärin luultu,
näköjään.
Kiinteytyneet linjat |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti