Keveys

Nuorempaa tätiä ei ole näkynyt moneen päivään. Olemme Eeron kanssa hiukan ihmetelleet sitä. Vaikka totta puhuen nuoremman tädin puuttuminen ei ole häirinnyt meitä ollenkaan niin paljon kuin paarmat. Huis-huis-pois! Vanhempi täti on kuitenkin käynyt katsomassa meitä ja hän selitti, että nuorempi täti ei ole hävinnyt maailmasta vaan että hän on ulkomailla lomailemassa. 

Minä en tiedä ulkomaista mitään, koska en ole koskaan ollut pois kotimaasta. Nuorempi täti varmasti kertoo ulkomaista myöhemmin tarkemmin. Vanhempi täti kuitenkin kertoi sen verran, että nuorempi täti on paikassa, jossa on tosi paljon valkoisia hevosia.

Siellä on kuulemma oikein viihtyisää ja leppoisaa. Aamupäivä kuluu tallilla ja ratsastamassa, ja loppupäivä on pelkkää joutenoloa. Paitsi illalla pitää muistaa mennä illalliselle. Siellä päin maailmaa sanotaan ”dolce far niente” eli ihana joutilaisuus. Koska tädit kustantavat minun ja Eeron täysihoidon, on minunkin mielestäni ihan kohtuullista, että hekin saavat olla välillä ainakin puolihoidossa, nauttia olostaan ja ottaa kevyesti. Työn ja arkisen kiireen vastapainona keveys ei ole yhtään niin sietämätöntä niin kuin yksi setä on kirjassaan pohtinut.

Ratsastuksessa keveys on tavoiteltava asia. Vaikka ratsastuksen keveys syntyy paljon tiedosta, taidosta ja vuosikausien työstä, on toisilla hevosilla siihen paremmat edellytykset kuin taas joillain toisilla. Esimerkiksi minä lähes seitsemänsataakiloisena tukkihevosten jälkeläisenä en luonnostani ole kovin kevyt. Minun ja tätien täytyy keveyden eteen nähdä paljon enemmän vaivaa kuin vuosisatoja pelkästään ratsastukseen jalostettujen hevosten. Keveyden saavuttaminen voi joskus olla aika raskastakin.

Me hevoset olemme kuitenkin sen verran herkkiä eläimiä, että reagoimme ratsastajan tunnetiloihin ja lihasmuistissa oleviin asioihin. Jos ratsastaja on tottunut ratsastamaan itsensä helposti ja ilmavasti kantavalla hevosella, raskaampikin hevonen alkaa hänen kanssaan liikkua kevyemmin. Koska lipizzalaiset valkoiset hevoset ovat erityisen kevyitä ja ilmavia, nuorempi täti toivookin tuovansa minulle tuliaisiksi hiukan lisää keveyttä. Tädit ovat nimittäin luvanneet, että kun nuorempi täti palaa lomaltaan myös minä pääsen takaisin töihin. Sitä onkin jo odotettu.