lauantai 1. helmikuuta 2014

Hevosen vuosi

Kiinalaisen kalenterin mukaan tänään on uuden vuoden ensimmäinen päivä. Nuorempi tätikin havahtui lopulta talvihorroksestaan ja päätti uuden vuoden kunniaksi kirjoittaa. Koska minä olen treenannut häntä tietoisuustaidoissa jo monta vuotta, hän on alkanut hyväksyä vuodenaikojen kierron tuoman vaihtelun toimintatarmoonsa. Jos kerran talvella haluaa vain nukkua ja syödä, on siinä tapauksessa ihan hyväksyttävää vain nukkua ja syödä. Kevät tulee aikanaan ja tuo uutta intoa tehdä muitakin asioita. Lisäksi tädillä on loppusyksyn ja talven mittaan ollut ihmisten asioissa monenlaisia kiireitä ja hiukan huoliakin. Minusta ihmisjutut ovat kuitenkin tylsiä enkä usko niiden kiinnostavan lukijoitakaan, eli on hyvä että hän aloittaa uuden vuoden kirjaamalla minun merkittäviä mietteitäni.

en.wikipedia.org
Tänä vuonna kiinalaisessa kalenterissa onkin minun nimikkovuoteni, hevosen vuosi. Viidestä elementistä vuorossa on puu. Ennustajien mukaan puuhevosen vuosi lupaa vakautta. Minusta sen ennustamiseen ei tarvita syvällistä feng shui -tuntemusta, sillä puuhevonenhan kuulostaa melkein tukkihevoselta. Tietysti tukkihevonen on vakaa, mitäs muutakaan. Toisen vuosianalyysin mukaan hevosen vuonna kärsivällisyys tuottaa tulosta, mutta joissain asioissa kannattaa tehdä nopeita ja rohkeita ratkaisuja. Kappas kummaa. 
 
En muutenkaan usko, että mitkään muut taivaankappaleet kuin aurinko vaikuttaisivat eliöihin maapallolla. Kiinalaiset ja muut horoskoopit ovat minusta siis ihan hömppää. Mutta hömppä voi olla viihdyttävää välillä. Siispä nuorempi täti perehtyi hiukan näihin kiinalaisiin juttuihin. 
 
Minun kohdallani on sattunut niin kätevästi, että olen kiinalaisessa horoskoopissakin hevonen. Helppo muistaa. Hevonen on sosiaalinen, ahkera, vauhdikas ja positiivinen. Ihan sellainenhan minä olen! Hevosella on hyvä terveys, mutta hän tarvitsee paljon liikuntaa ja raitista ilmaa. Masentuessaan hän saattaa tuntea vetoa päihteisiin. Tämäkin sopii minuun, sillä minä olen ollut aina tosi terve. Ellen saa riittävästi ulkoilua ja liikuntaa, järsin karsinasta seinät. Se on hevosten maailmassa hiukan sama kuin päihteet. Hevonen on myös lapsirakas. Ilmankos olin niin hyvä äiti Eerolle. 
 
Huonona puolena hevonen voi olla kärsimätön ja kuumaverinen. Hevonen voi olla myös itsekeskeinen: ”Hän saattaa raivostua, jos joutuu kilpailemaan huomiosta toisten kanssa.” (Kysykää lisää tädeiltä. He kertovat luultavasti siitä, että saatan purra harjaavaa ihmistä, jos tämä ei keskity minuun vaan esimerkiksi juttelee jonkun muun ihmisen kanssa. Minusta se on heidän oma vikansa, jos kerran minäkin olisin paikalla.) Loppujen lopuksi: ”Hevonen tarvitsee kumppanin, joka pysyy mukana hänen vauhdissaan, mutta joka osaa antaa Hevoselle paljon tämän tarvitsemaa vapautta.” Tämä kai tarkoittaa etupäässä lemmenkumppaneita, mutta onneksi olen sattunut löytämään myös sellaisia tätejä. 
 
Tulevasta vuodesta ennustetaan minulle hiukan hankalaa, koska oman merkin vuoden uskotaan kiinalaisessa horoskoopissa olevan sellainen. Esimerkiksi rakkauselämässä ei luultavasti tapahdu suuria tänä vuonna, ja naimisiin menoa kannattaa mieluummin lykätä. Tämä on ollut hiukan aavistettavissa, koska tädit eivät ole puhuneet Eeron jälkeen mitään minun pääsemisestäni lemmenlomalle. Heillä ei kuulemma ole enää varaa kustantaa sellaisia. Tai ainakaan niiden suotuisia jälkiseurauksia. Kylläpäs on kurjaa, mutta ehkä ensi vuosi on parempi. Ja tuskinpa tukkihevosenkaan vuosi silti voi kovin huono olla.

Seuraavalla kerralla täti saa kertoa tarkemmin sekä minun että Eeron kuulumisista. Mutta siihen asti:


Hyvää puuhevosen vuotta!

2 kommenttia: